Tekijät esittelevät omat hyvän mielen elokuvansa, joista tulee aina ja takuulla hyvä olo katsomisen jälkeen ja joka piristää harmaata arkea syksyn keskellä.
Juhan elokuvat:
Amelie
Smoke
High Fidelity
Mies vailla menneisyyttä
Sideways
Top Hat
Breathless (A bout de souffle)
Moolaadé
The Straight Story
The Wind Will Carry Us
Henrikin elokuvat:
Eternal Sunshine of the Spotless Mind
Star Trek IV: The Voyage Home
The Right Stuff
Finding Nemo
Galaxy Quest
Stranger Than Fiction
Wall-E
The Circus
Bagdad Café
Close Encounters of the Third Kind
KinoSilmä 
Tonari no Totoro on sellainen leffa, joka saa hyvän mielen aikaan tilanteessa kuin tilanteessa. Harvassa elokuvassa on jo alkuteksteissä niin paljon positiivista energiaa kuin siinä.
Pitää paikkaansa ja olin lähellä ottaa sen omalle listalleni. Totoro on ollutkin meidän taloudessa tehokatselussa tänä syksynä, kun tyttäreni on halunnut katsoa sitä yhtenään. Ihan mukavaa sitä on katsoa useita kertoja toisin kuin esim. uusimmassa jaksossa mainittua Petteri punakuonoa.
Kiitos leppoisasta juttutuokiosta. Päätin tehdä oman listani:
Pelle Svanslös. Paha saa palkkansa. Lämmin, jännittävä, psykologisesti tarkka. Pelle oli jossain vaiheessa joulupäivän vakio-ohjelmistoa YLE:llä. Toivottavasti taas joskus.
Cluny Brown. Reipasta, paikoin hervotontakin meininkiä. Ajatonta. Jää energinen ja pätevä olo: jes, kyllä minäkin osaan! Katson aina silloin kun itseluottamus alkaa hiipua.
Manhattan. Hyvässä mielessä on aina 20% haikeutta, ja tässä on hienoissa raameissa juuri sitä.
What’s Eating Gilbert Grape. Life is a bitch and then you die, kuten on tapana sanoa. Tämä kertoo juuri ja täsmälleen siitä, mutta tavalla josta jää jäljelle toivon kipinä. Erinomaisesti näytelty, myös.
My Dinner with Andre. Intensiivinen keskustelu, jonka tunnelma säilyy pitkään.
The Life Aquatic with Steve Zissou. Olen nähnyt tämän vain kerran, mutta tulin ulos leffateatterista tasajalkaa hyppien. Riittääkö se perusteluksi? Sitä paitsi: leffa, jossa Bill Murray on mukana, ei voi koskaan olla huono.
Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl. Aivan mainio seikkailu. Seikkailuja pitää olla!
Kiitos kommentista tts. Täytynee yrittää nähdä listasi leffoista nuo muutamat joita en ole nähnyt. Karibian piraatti elokuvia olen tietoisesti vältellyt, mutta ehkä niidenkin tarkistaminen kuuluisi yleissivistykseen.
Unohdin muuten mainita, miksi listani oli vain 7 leffan pituinen. Nähtyäni teidän kahden listat, huomasin seuraavien kolmen olevan myös omia suosikkejani: Amélie, Eternal sunshine ja Close encounters. Ja nuo teidän muut leffanne pidän muistissa…
Hep, Moolaadé tänään!